Joukkueen kausi on nyt paketissa ja on aika purkaa kautta. Joukkue lähti kauteen vahvistuneena, kun se sai riveihinsä Botniasta Teemu Malisen, Dynamo Kazanista Aleksander Gavrilovin ja alkukaudesta joukkueseen liittyi vielä edelliskaudella Veiterässä pelannut Joni Kauhanen, menetyksiä olivat Juhani Heinosen välivuosi ja Henrik Kososen polvivamma, joka pilasi koko kauden.

Kilpailukausi käynnistyi Oulussa Suomen Cupilla, joka antoi viitteitä tulevaan joukkueen sijoituttua lohkossaan toiseksi. Marraskuussa joukkue pelasi kaksi ottelua kotonaan, joista sarja-avauksesta tuli ruma 2-7 tappio Veiterälle, mutta heti seuraavana viikonloppuna joukkue pesi kasvonsa ja otti avausvoittonsa OLS:n kaaduttua lumisateessa 6-2.

Joulukuussa joukkue pelasi 7 peliä, joista lohkesi kaksi hienoa voittoa JPS:stä kotona ja Veiterästä vieraissa, lisäksi pistepussia lihotti tasapeli kotona HIFK:n kanssa. Joulukuussa tulokset oli ailahtelevia, kun voittojen lisäksi tuli rökäletappio Botnialle Helsingissä, samoin kävi Akilleksen vieraillessa Varkaudessa ja myös JPS-peli Tapaninpäivänä oli heikko. Joulukuu kuitenkin antoi joukkueelle hienot asetelmat taisteluun pudotuspelipaikasta.

Tammikuussa WP 35 pelasi kahdeksan Liigapeliä, joista tuli ainoastaan yksi voitto, kun Narukerä kaatui Kämärillä 7-6 lukemin ja näin toive pudotuspeleistä jäi helmikuun ainoaan otteluun Oulussa. Tammikuussa jatkui vuoristorata, hyvää peliä seurasi heti perään huono ottelu. Joukkuella oli Helsingissä tammikuun lopulla mahdollisuus ratkaista pudotuspelipaikka HIFK:n vieraan, mutta joukkue suli ja tuloksena 6-0 tappio.

Helmikuun ainoassa sarjapelissä joukkue kohtasi OLS:n Oulussa ja voitolla jatkopaikka olisi ollut selviö, mutta tiukkojen vaiheiden ja kahden missatun rankkarin jälkeen tuloksena oli 5-4 tappio ja jatkoonmeno venyi sunnuntaille, jolloin runkosarja pelattiin loppujenkin joukkueiden osalta päätökseen. Narukerän voitettua sunnuntaina HIFK:n vieraissa oli varkautelaisten pitkä, seitsemän vuotta odotettu Playoff-paikka varmistunut. Runkosarjan sijoitus kahdeksas ja marginaalia viimeiseen sijaan yksi piste.

Vastustajan valinta puolivälieriin meni WP 35:n osalta mielenkiintoiseksi, kun sarjan kaksi kärkijoukkuetta Akilles ja Kampparit jättivat valitsematta varkautelaiset ja näin ollen puolivälierä vastustajaksi tuli JPS. Sarjan ensimmäinen ottelu oli tiukkaa puolustamista ja kotijoukkue JPS voitti ottelun ansaitusti 3-0 lukemin. Toinen ottelu Varkaudessa herätti pitkästä aikaa yleisön mielenkiinnon, kun yli 600 katsojaa näki huiman trillerin, kotijoukkueen nousun lopussa tasoihin ja lisäajalla kotijoukkueen missatun rankkarin ja lopulta kotiyleisöön riemuun päättyneen jatkoaikaosuman, joka toi ansaitun 5-4 voiton. Näin ratkaisu siirtyi sunnuntaille ja Jyväskylään, jonne matkusti 70 vieraskannattajaa. Jyväskylässä pelattiin kahden hieman väsyneen joukkueen puolustustaistelu, jossa isäntäjoukkue vei loppua lukuunottamatta peliä, mutta mainion sarjan pelannut maalivahti Ari-Pekka Aho piti joukkuetta mukana pelissä. JPS johti ottelua alusta loppuun ja lopussa WP 35 pääsi vielä hakemaan ylivoimalla tasoitusta mitä ei ikinä tullut ja joukkueen kausi päättyi suureen pettymykseen JPS:n voittaessa 3-2.

Joukkue pelasi kauden parasta peliään puolivälierissä etenkin puolustamisen osalta ja tuloksellisesti välieräpaikka jäi pienestä kiinni. Suurimmat ongelmat läpi kauden joukkueella oli viimeisellä hyökkäyskolmanneksella, jossa tietynlainen luovuus jäi puuttumaan. Kaiken kaikkiaan joukkueen kausi oli jälleen eteenpäin menemistä edellisiin talviin ja joukkueseen kasvoi uusia vastuunkantajia kuten Kristian Paukkonen, joka loppukaudesta murtautui avauskokoonpanon paikalle. Muista nuorista ei ollut vielä isoon rooliin loukkaantumisten takia. Kokeneet Ari-Pekka Aho, Lasse Karppinen, Joni Kauhanen, Jukka-Pekka Hoffren ja maajoukkueportteja kolkutellut Niko Nissinen olivat suuressa roolissa läpi kauden. Venäläisten taso ailahteli hieman liikaa pelistä toiseen, mutta ilman venäläispelaajia tulos olisi ollut paljon heikompi, he vastasivat joukkueen maaleista ja edelliskaudella joukkuetta vaivannut maalinteko-ongelmat olivat paljon pienemmässä roolissa. Botniasta tullut Teemu Malinen osoittautui hyväksi hankinnaksi ja hän oli isossa roolissa joukkueen puolustuspelaamisessa, joskin oli liian monta peliä poissa loukkaantumisten takia. Maalivahdit Aho ja koko ajan enemmän vastuuta saava Eemeli Puustinen olivat joukkueen takuumiehiä. Kovasti kentällä töitä tehneet asennepelaajat Mikko Kilpeläinen, Jyrki Tauschi ja kapteeni Aleksi Puustinen hoitivat omat roolinsa erinomaisesti. Nuorista Juho Holopainen, Akseli Uotinen ja Ville Koskinen avasivat Bandyliiga maalitilinsä.